Back to the Back to the Future

Olen kova Back to the Future elokuvien fani, joten olihan siitä tehty ja nyt joulun alla julkaistu pelikin pakko tarkastaa.

Kun sain kuulla Back to the Future pelin olevan tekeillä ja pelin takanta löytyvän Telltale Games (tekee point n’ click –pelejä), odotukseni peliä kohtaan olivat korkealle. Ja etenkin, kun mukana on Bob Gale ja Christopher Lloyd, niin peli ei voi mitenkään epäonnistua...

Ja eihän se epäonnistunutkaan vaan kyseessä on paras Back to the Future peli! Peli on hyvin uskollinen elokuvasarjalle ja siihen on hyvin onnistuttu luomaan elokuvista tuttu tunnelma ja jatkamaan erittäin nerokkaasti elokuvasarjan tarinaa eteenpäin.

Tarina alkaa 6 kuukautta elokuvien tarinan jälkeen. Docista ei ole kuulunut mitään koko aikana ja velkojat ovat päättäneet myydä hänen tavaransa.

Marty ikävöi Docia, mutta sitten yllättäen DeLorean ilmestyy Docin talon eteen ja sen sisältä löytyy Docin jättämä viesti, jossa Doc pyytää Martyä tulemaan auttamaan häntä. Pelastaakseen Docin, Martyn pitää matkustaa vuoteen 1931 ja vapautettava tämä vankilasta.

Erikoismainintana pitää mainita ääninäyttelijät, sillä he tekevät erittäin hyvää työtä. Etenkin AJ onnistuu hyvin Marty McFlyna. Luonnollisesti Christopher Lloyd on loistava Doc Brownina.

Back to the Future: The Game jatkaa erittäin nerokkaasti ja Back to the Future elokuvien tarinaa ja pelissä päästään jopa vähän enemmän sisään hahmoihin, sillä heidän kanssaan käydään paljon kesksuteluja.

Peli julkaistaan viidessä osassa, joten on odotettava vielä pari kuukautta seuraavaa osaa ja tämä on tuskaista, sillä kuten arvasinkin niin ensimmäinen episodi päättyi cliffhangeriin. :D

Toy Story 3 - Trilogia on nyt valmis

En tässä nyt ala sen tarkemmin käymään elokuvaa läpi, sillä saatte mennä itse katsomaan. Kertaan tässä nyt vain pikkuisen läpi ensi fiiliksiä.

Edellisestä Toy Story -elokuvasta on tullut kuluneeksi 11 vuotta ja on sanomattakin selvää, että Toy Story 3:sta kohtaan on kovat odotukset. Odotukset Toy Story 3 täyttää täysin! Aivan loistava elokuva! 5 tähteä! Pixar teki sen jälleen! Varmasti tulossa Oscari! Harvinaista, että kolmas osa saattaa olla parempi kuin kaksi edeltäjäänsä (toki näitä löytyy kun vähän tarkemmin miettii).

Tarkempi Toy Story 3 arvostelu sitten joskus tulevaisuudessa ja laitetaan sillo sitten samaan pakettiin koko trilogia.

PS. Onneksi elokuvateatterissa on ne 3D-lasit, niin kukaan ei näe minun itkev--- siis nukkuv--- siis... katsokaa lintu! Hehehe, suckers! (Tomi juoksee pois.)

Blood diamond – veritimantti

Kun aloitin elokuvan katsomisen, minulla ei ollut mitään odotuksia. En edes ajatellut nimeäkään sen enempää. Toisaalta parempaa asetelmaa ei elokuvan katsomiseen voisi toivoa; eipähän pääse pettymään.

Tarina

Elokuvan alussa on kohtaus, jossa pukuihin pukeutuneet valkoihoiset pohtivat ja päättävät sisällissodan kourissa kituvan Sierra Leonen tulevaisuudesta (annetaan ymmärtää, että kyseessä on jokin valtioiden välinen kokous). Alku hyvin esittelee tilanteen ja olosuhteet, joihin elokuva sijoittuu.

Sivuhuomio: En tiedä tapahtuiko tämä vain minulle, mutta odotin alun takia elokuvasta enemmän poliittista trilleriä, mutta elokuva osoittautuikin enemmän seikkailuksi. 

Varsinainen juoni kertoo Solomon Vandy (Djimon Hounsou) nimisestä kalastajasta, joka otetaan vangiksi ja viedään timanttikaivokselle kaivamaan timantteja. Kaivoksella Vandy löytää ison vaaleanpunaisen timantin, jonka hän piilottaa maahan tullakseen hakemaan sen myöhemmin, mutta kaivokselle hyökätään ja Vandy viedään vankilaan. Vankilassa valkoihoinen salakuljettaja ja samalla tarinan antisankari Danny Archer (Leonardo DiCaprio) kuulee Vandyn timantista, auttaa Vandyn pääsemään ulos vankilasta ja lupautuu auttamaan Vandyn perheen löytämisessä sillä ehdolla, että Vandy näyttää Archerille missä iso timantti on.

Hämäävää alkua lukuun ottamatta juoni pysyy selkeänä ja katsojan on helppo pysyä kärryillä. Kuitenkaan juoni ei ole ennalta arvattava, vaan joukkoon on onnistuttu laittamaan pari yllätystäkin.

Voimakaksikko

Molemmat mies näyttelijät (DiCaprio ja Hounsou) olivat ehdolla Oscareille ja ei mikään ihme, sillä molemmat tekevät erittäin hyvät roolit. Etenkin pidin Hounsoun suorituksesta, mutta vastaavasti DiCaprion kanssa minulla oli ongelmia, mutta nyt ongelmat johtuivat minusta. En voi sille mitään, että näen DiCaprion pienenä poikana (jollainen hän oli esimerkiksi elokuvassa Catch me if you can). Toinen häiritsevä asia oli DiCaprion käyttämänsä aksentti. Tämä on vain maku asia, sille en nyt voi mitään.

Sivuhuomio: Jatkossa pyrin katsomaan enemmän DiCaprion elokuvia, ihan jo vain siksi, että pääsisin eroon näistä ennakkoluuloista.

Vaikutus, kamera ja yhteenveto

Kaikkein parasta elokuvassa on kuitenkin se, että se haluaa vaikuttaa ja kertoa asiasta, joka on nykyäänkin monella alueella arkipäivää. Tämä myös on osaltaan elokuvan kompastuskivi. Elokuva yrittää vaikuttaa liiankin moneen asiaan, jonka seurauksena siihen on ahdettu jopa liian paljon asioita aina lapsisotilaista länsimaalaisten valtaan alueella. Täytyy ihan nostaa hattua elokuvan tekijöille siitä, että kritisoivat selkeästi länsimaiden toimintaa (tämä varmasti maksoi Oscareissa).

Kamera työskentely ansaitsee myös erillisen kiitokset, sillä kamera esittää tapahtumat selkeästi. Parhaimmillaan kamera onnistuu kuvaamaan kauniita maisemia, joita Afrikasta löytyy (mukavana vastapainona muulle elokuvalle).

Elokuva on loistava paketti, joka kannattaa ehdottomasti katsoa.

Tähdet

****

Loppusanat

Katson elokuvan joku päivä vielä uudestaan!

My Epic Quest

Aloitetaan uusi eeppinen seikkailu, jonka tarkoituksena olisi pelata kaikki NES pelit läpi.


Etenemistäni tässä seikkailussa voi seurata tuolta välilehdestä. :)

Long time no see

On kulunut jo jonkin verran aikaa siitä, kun olen viimeksi kirjoitellut blogiin. monen vuoden jälkeen kun oli kesäloma, niin päätin ottaa sen ihan lomana ja jättää kaikenlaiset arkiset puuhat taakse.

Aloitettiin Piian kanssa uusi harrastus, geokätköily (geocaching), jonka idea on etsiä pienirasia tai vastaava tietyistä koordinaateista ja merkata siellä olevaan vihkoseen nimensä ja käydä netissä merkkaamassa nettiin, että on käynyt kätköllä. Käytännössä tämä on aarteen etsintää, mutta tosi isossa mittakaavassa, sillä geokätköjä on erittäin paljon ympärimaailmaa. Geokätköilyistä kiinnostuneita suosittelen käymään harrastuksen nettisivuilla: http://www.geocaching.com/

Lopuksi haluan sanoa, että tämä armoton yli 30 asteen helle on perseestä!

Hyvästi Heroes!

Jokin aika takaperin NBC ilmoitti, että Heroesin viides tuotantokausi jätetään tekemättä, joten sarja päättyy neljänteen kauteen. Tähän mennessä olen onnistuntut välttämään sen, mikä tuntuu olevan arkipäivää kavereilleni, että seuraamani televisiosarja jätettäisiin kesken. Tulipahan nyt koettua sekin. Sinänsä sarjan loppuminen ei ole mikään yllätys, sillä katsojaluvut olivat laskeneet hyvin jyrkästi ensimmäisen kauden jälkeen, mutta uskoin kuitenkin siihen, että he tekevät vielä viimeisen viidennen kauden, tosin turhaan.

Mitä oikeastaan Heroesista jäi lopulta käteen? Sarja oli alusta loppuun jotenkin irrallinen. Se ei tuntunut muodostavan mitään yhtä kokonaista juonta vaan oli läjä tarpeettomia sivujuonia ja turhia hahmoja (mikäli joku hahmoista kuoli niin hänen tilalleen yleensä kehiteltiin joku toinen vastaava). Mutta tarkemmin kuin miettii niin perinteiset supersankari tarinat toimivat samalla tavalla, mutta siihen palaan myöhemmin.

Käyn läpi ajatuksia joita minulla on Heroesin kausista. Huomatkaa kuitenkin, että olen katsonut nämä 3-4 vuoden aikavälillä, joten on mahdollista, että sekoitan asioita.

1. kausi

Lämmittelyä. Kausi nostatti mielenkiintoa sarjaan kohtaa ja kaudella esiteltiin erilaisia sivujuonia, jotka eivät kuitenkaan vielä yhdistyneet pääjuonen kanssa.

2. kausi

Suurin osa ensimmäisen kauden sivujuonista on unohdettu, katselin sitten näköjään turhaan puolet ensimmäisestä kaudesta. "Pääjuoneltaan" seuraa ensimmäistä kautta. Toinen kausi oli ihan ok.

3. kausi

Tässä kaudessa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Vähän otettu takapakkia asioissa, mutta silti mikään ei tuntunut johtavan mihinkään. Onneksi se onkin jo ohi.

4. kausi

Jälleen on otettu vähän takapakkia, mutta nyt kuitenkin sarja tuntui menevän eteenpäin. Tämän kauden aikana alkoi tuntumaan, että osa sivujuonista alkaa nivoutumaan viimein yhteen ja alkoi heräämään kiinnostus, että miten sarja oikein loppuu.

Sitten sarja päätettiinkin lopettaa, juuri kun sarja alkoi käymään mielenkiintoiseksi. Aina ei voi voittaa.

Neljän kauden aikana olen pohtinut Heroesin muita kausia ja vertaillut sarjaa perinteisiin supersankaritarinoihin. Sain huomata tiettyjä yhtäläisyyksiä näiden kahden välillä ja yhden, johon nyt pureudun, niin mainitsinkin jo aikaisemmin.

Supersankari tarinat lähtevät tietystä nollapisteestä joka kerta. Maailma tietenkin sankarin/sankareiden ympärillä muuttuu pikku hiljaa, mutta kuitenkin tietty nollapiste säilyy: Sankari herää joka päivä pistämään rikollisia turpiin. Supersankari sarjakuvissa on aina välillä jatkosarjoja, jotka kestävät toisinaan aika pitkään, mutta niiden jälkeen sitten palataan tiettyyn nollapisteeseen (muutama pahis ja hyvis ovat luonnollisesti kuolleet, mutta tilalle on tullut lauma uusia).

Voidaan hyvin ajatella, että Heroesin tuotantokaudet ovat näitä jatkotarinoita, jotka sitten päättyessään päättyvät jonkinasteiseen nollapisteeseen. Nollapisteestä on helppo lähteä uuteen seikkailuun (ja muiden kehittää rinnalla toisesta riippumattomia tarinoita). Tähän vedoten voisi, jopa antaa sekavuuden anteeksi.

Mikäli Heroesin tekijöillä on ollut tämä mielessä, niin ajatus on erittäin nerokas. Oikeastaan ainoa ongelma on se, että tämä olisi kannattanut tehdä selväksi myös katsojille (koska tämän tulkitsemiseen vaaditaan jo aika laajaa kokemusta sankaritarinoista, niin veikkaan että suurin osa Heroesin huippuvaiheessa olleista 17 miljoonasta katsojasta ei ollut niin tuttu supersankareiden kanssa).

Sarjan tuottava yhtiö on ilmoittanut, että Heroes tullaan todennäköisesti kuitenkin vielä viemään loppuun. Sarjasta tullaan tekemään joko elokuva tai sitten erikoisjaksoja. Minä vuorostaan olen pyöritellyt ajatusta tehdä lista jaksoista, jotka riittää että näkee niin tietää mitä sarjassa on tapahtunut. Joten näitä odotellessa voitte vaikka lukea tämän minun kirjoituksena uudestaan. ;)

The Hero of Time

Tätä elokuvaa ei saa enää julkisesti levittää, joten se miten minä sain sen käsiini, pysyköön salaisuutena.

The Hero of Time on amatöörielokuva pelisarjasta The Legend of Zelda. Parisen vuotta sitten näin tämän elokuvan trailerin Youtubessa luulin silloin sen olevan ”feikki traileri”. Myöhemmin sain kuulla, että kyseessä on vakava projekti niin… Sanotaan näin, että olin vihainen ja sanoin itselleni, etten katso sitä elokuvaa ikinä, sillä se ei varmasti tule tekemään oikeutta pelisarjalle. Lohdutin itseäni ajatuksella, että elokuva tuskin ikinä valmistuu vaan Nintendo tulee katkaisemaan siltä siivet jo ennen sen valmistumista, mutta he antoivat sen olla jaossa ruhtinaalliset kaksi viikkoa. (Täytyy sanoa, että olinpa aikamoinen mulkku.)

Mikäli Nintendo antaa elokuvalle luvan olla jaossa sen kaksi viikkoa, niin ei silloin kyseessä voi olla mikään täysin heikko esitys. Olen tähän mennessä nähnyt useita peleihin perustuvia elokuvia ja harva (ei tule nyt yhtään mieleen) on onnistunut tuomaan pelin maailman onnistuneesti videolle, joten katsotaan miten harrastelijat ovat onnistuneet.


Haasteet
Amatöörielokuva on vaikea arvioida. Asioista on epäsoveliasta niuhottaa, sillä tuotos on tehty vapaa-ajalla ja tarjottu ilmaiseksi katsojille. Mikäli haluaisin niuhottaa asioista, niin voisin puhua pitkäänkin siitä kuinka kuvamateriaalia on kierrätetty paljon ja kuinka erikoisefektit ovat huonoja ja näytteleminen ei aina ole parasta mahdollista (ne jotka vuorostaan osaavat näytellä niin erottuvat hyvin muista). Kyseessä kuitenkin on amatöörielokuva ja sen ei kuulu olla ammattilaisten tasoa (amatöörimäisyydestä huolimatta se pesee kaikilla osa-alueilla huonoimmat kaupalliset elokuvat).

Tekijät eivät ottaneet mitään helppoa aihetta tehdä elokuvaa. Maailmasta löytyy tuhansia (ellei jopa miljoonia) Zelda-pelisarjan fania, jotka ovat valmiita syömään tekijöiden pään jo pelkästään ajatuksesta, että Zeldasta tehtäisiin elokuva (kukaan ei ole onnistunut tekemään niin hyvää elokuvaa peleistä, niin oletus arvio on se, että Zelda elokuva olisi samanlainen häpeä kuin Super Mario elokuva).


Elokuva näkemisen jälkeen
Se on Zelda. Tätä paremmin ei voisi pelielokuvasta sanoa. Mielestäni pelielokuvan pitääkin olla osa pelisarjaa ja fanipalvelua.

Mikä elokuvassa sitten toimii? Se näyttää, kuulostaa ja tuntuu Zeldalta. Värimaailma on kuin suoraan peleistä, musiikissa mukaillaan pelisarjan tyyliä ja tarina on kuin suoraan pelistä. Itse asiassa tarina on ottanut paljon vaikutteita Ocarina of Time pelistä ja toimii täydellisesti elokuvassa.

Amatöörimäisyydestään huolimatta, niin se on ainakin parhaimpia pelielokuvia joita olen nähnyt, jollei jopa paras. Elokuvasta huokuu tekijöiden rakkaus pelisarjaa kohtaan ja he eivät millään tasolla halua loukata/tärvellä sitä vaan tehdä merkittävä kunnianosoitus pelisarjaa kohtaan.

The Hero of Time osoittaa sen, että peleistä voidaan tehdä hyviä elokuvia, jopa sellaisesta josta ei uskoisi elokuvan syntyvän. Mikäli joskus The Legend of Zeldasta päätetään tehdä elokuva, niin tämä tuotos kannattaa ottaa pohjaksi. Käsikirjoituksen viilauksella ja ammattilaisten toteuttamana siitä tulisi varmasti samanlainen klassikko elokuva-alalla kuin mitä tämä tuotos on jo amatöörielokuvissa.



Amatööritähdet
****



Lyhyesti
Onnistunut fanielokuva, joka pesee monet kaupalliset.

(Kuvat: The Hero of Time.)

Avatar

Useat ihmiset ovat saaneet huomata, että minulla on ollut vahva mielipide Avatarista sitä näkemättäni. Onnekseni olen saannu huomata, etten kuitenkaan ole yksin vaan useat oikeat elokuva-alan tekijät ja kriitikot ovat olleet Avatar-kriittisiä, joten jotain siinä on, joka saa ihmiset skeptisiksi.

Hyvät naiset ja herrat. En käynnyt katsomassa Avataria teatterissa (puhtaasti kriittisyyden ja senkin vuoksi, ettei se minua niinkään kiinnostanut) niin nyt kun se viimein ilmestyi Blu-raylle, niin päätin katsastaa elokuvan ja katsoa sen mitä se oikeasti pitää sisällään ja muodostaa oikean mielipiteen. Joten enää ette voi syyttää minua siitä että haukun/kehun sitä näkemättä.

Joten eiköhän pyöräytetä sitten elokuvakriitikkovaihde päälle ja tarkasteta Avatar!


Visuaalisuus
Käsittelen hyvin pitkälle erikoistehosteita, koska niistä tässä elokuvassa on pääosin kysymys. Kuten James Cameronin muutkin leffat, niin Avatar pitää sisällään erikoistehosteita. Oikeastaan jos lasketaan Avatarin erikoistehosteiden määrää, niin sanotaa vaikka näin että lasketaan James Cameronin kaikkien muiden elokuvien tehosteet yhteen ja kerrotaan ne kymmenellä. Välillä tuntuu siltä, että katsoisi animaatioelokuvaa, mutta sitten ruudulla vilahtaa oikea näyttelijä muistuttamassa, että kyseessä on live-action.

Tehosteet Avatarissa ovat hienoja ja mitä voisikaan odottaa sillä kuitenkin Avatarin tehosteita ovat olleet tekemässä tämän hetken tehostemaailman kuumimmat nimet. Ympäristöt ja tekniset laitteet istuvat erittäin hyvin ja ovat realistisen näköisiä. Ainoa oikeastaan josta voin valittaa, niin eläimet ja paikallinen väestö näyttä välillä kumisilta, johtuen siitä ettei valaistus toimi kunnolla ihon pinnalla.


Tarina
Avatar on yhdistelmä Pocahontasia ja Viimeinen samurai elokuvaa. Päähenkilö lähetetään paikalliseen väestöön, jotta hän voisi saada heidän luottamuksensa ja pyytää heitä ystävällisesti siirtymään pois kotiseudultaan. Päähenkilö opettelee paikallisten tavat ja rakastuu paikalliseen tyttöön, joten hän päättää vaihtaa kelkkaa ja taistella omiansa vastaan.

Tarina ei yllätyksiä pidä sisällään vaan elokuvan voi arvata jo hyvin pitkälle ennen kuin mitään tapahtuu. Elokuvan sanomakin on helppo tulkita kummempia pinnistelyjä. Kuitenkin olin tyytyväinen siihen, ettei elokuvassa ollut klassista pahista joka on paha vain siksi, että on vain niin paha.


Yhteenveto
Avatar ei ole mikään suuri teos, mutta ei sen sellainen tarvitse olla. Avatar on nyt sitä, missä se onnistuu hyvin: viihdettä. Avataria on viihdyttävä katsoa ja aika ei käy pitkäksi.
Mikäli illalla normaalia elokuvaa enemmän aikaa käytettävissä, niin Avatar tarjoaa viihdettä päälle 2½ tunniksi. Suosittelen katsomaan, ainakin sen vuoksi jotta pystyy muodostamaan oman mielipiteensä ja keskustelemaan asiasta.


Nyt se sitten on tehty, olen katsonut Avatarin ja jopa kirjoittanut siitä lyhyen arvostelun. Olin kovan paikan edessä mistä kaikesta kirjoittaisin, sillä olisin voinnut analysoida pitemmällekin, mutta uskon että kiireiset internetin kansalaiset tuskin kerkiävät/jaksavat pitkiä höpötyksiä lukea.

Loppuun vielä tähdet ja loppusanat, jotka ovat kylläkin vain suuntaa antavat eikä niitä kannata uskoa orjallisesti. Lukekaa arvostelu ja mieluummin katsokaa elokuva.

Tähdet
***

Loppusanat
Viihdyttävä, muttei mikään tajunnanräjäyttäjä.